Kokemus vaikuttaa -hanke
  • Etusivu
  • Kukkuu Kollektiivi
    • Kollektiivin taiteilijat
  • Yhdistyksille
    • Koulutus
    • Työpajat ja webinaarit
  • Kokemusviestinnän opas
  • Yhteystiedot

Yhdistyksille, järjestöille ja organisaatioille

Tarjoamme organisaatioille maksuttomia kokemusviestintäkoulutuksia, webinaareja ja työpajoja kokemusviestinnän teemoista. Kaikki webinaarit ja työpajat ovat suunnattu organisaation työntekijöille, toimintoihin osallistuville tai molemmille. 

Lue lisää kokemusviestintäkoulutuksesta
Lue lisää webinaareista ja työpajoista

Ota yhteyttä

Emilia Suoraniemi
Hankepäällikkö
emilia@kokemusvaikuttaa.fi
+358 44 979 3709

Kaisa Malinen
Viestinnän suunnittelija
kaisa@kokemusvaikuttaa.fi
+358 41 317 4578


Osoite
Hämeentie 13 A
00530 Helsinki

Kokemus Vaikuttaa-hanke 2022-2024 (2025)
Hämeentie 13 A 00530 Helsinki
Kukkuu Kollektiivi

kukkuukollektiivi
🌱 Huhtikuun tapaamiset 🌱 📍 Ti 1.4. klo 🌱 Huhtikuun tapaamiset 🌱 📍 Ti 1.4. klo 17-19 Keskustelua rajoista ja niiden kunnioittamisesta 📍 Ti 8.4. klo 17-19 Moodboardien / unelmakarttojen tekoa 📍 Ti 15.4. klo 17-19 Yhteisen mielipidekirjoituksen kirjoittamista 📍 Ti 22.4. klo 17-19 Syvällistä keskustelua yhdessä 📍 Ti 29.4. klo 17-19 Avoin tapaaminen, hengailua ja kevyttä luovaa puuhaa ⭐️ Joka kuun viimeinen tapaaminen on avoin kaikille 18-35-vuotiaille Kukkuu Kollektiivin toiminnasta kiinnostuneille. Mukaan pääset saapumalla osoitteeseen Hämeentie 13 A Helsinki tai liittymällä mukaan biosta löytyvän Teams-linkin kautta. Tervetuloa mukaan! ❣️Jos haluat liittyä heti Kukkuu Kollektiivin jäseneksi, löydät liittymislomakkeen bion linkkipuusta. Liittyessäsi pääset heti mukaan kokemusviestinnän tekoon ja Kukkuu Kollektiivin Discord-palvelimelle sekä tietysti kaikkiin tapaamisiin. 💚 Jatketaan yhdessä yhteisöllistä ja vaikuttavaa työtä mielenterveyden teemoihin liittyvien stigmojen purkamisen parissa! 🔥
Elämää epävakaan kanssa - Minä tunnen vain y Elämää epävakaan kanssa - Minä tunnen vain yhden asian kerrallaan, ja kun se tulee, se täyttää minut kokonaan. Se on kaikki, mitä olen, kaikki, mitä on, ja tuntuu mahdottomalta, että joskus olin jotain muuta. Kun olen iloinen, olen maailman ainoa valo, kun olen surullinen, hukutan kaiken mustaan. Kun olen vihainen, haluan polttaa kaupungit, ja kun olen tyhjä, olen tyhjempi kuin avaruus. Minulla ei ole muistia muista tunteista, ne ovat vääriä muistoja, unia. Päällimmäinen tunteeni on ainoa totuus, eikä mitään muuta ole koskaan ollutkaan. Ja kun kaikki tuntuu liikaa, katson itseäni peilistä ja mietin, miltä tuntuisi repiä itseltä siivet, kaataa omat korttitalonsa, omin kätösin, silmät auki, hymy huulilla. Mutta pian tulee uusi tunne, ja se on ainoa, mitä on. Ehkä hetken ajan kuvittelen, etten koskaan halunnut rikkoa mitään. #kukkuukollektiivi #kokemusviestintä #kokemusvaikuttaa #epävakaapersoonallisuushäiriö #epävakaapersoonallisuus #mtyetappiry #steatekoja
Heippa! Tervetuloa Kukkuu Kollektiivin avoimiin t Heippa! Tervetuloa Kukkuu Kollektiivin avoimiin tapaamisiin joka kuun viimeinen tiistai klo 17–19! Avoin tapaaminen on tarkoitettu kaikille 18–35-vuotiaille, jotka ovat kiinnostuneet Kukkuu Kollektiivista, kokemusviestinnästä, tai yhdessä tekemisestä. 📌 Tapaamisissa on rentoa höpöttelyä ja mahdollisuus esimerkiksi kirjoittaa, piirtää, askarrella tai muuten vain kuunnella. Mukana saa olla juuri sillä tavalla, mikä tuntuu itselle sopivalta. ✍️ 📌 Tapaamiset järjestetään hybridinä, eli voit osallistua joko etänä (l1nkk1 bi0ssa) tai saapumalla paikan päälle. Tapaamisiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Paikan päällä on tarjolla pientä purtavaa. Kevään avoimet tapaamiset järjestetään: 📍25.3. klo 17-19 📍29.4. klo 17-19 📍27.5. klo 17-19 📌 Saapuminen: Hämeentie 13 A, 00530 Helsinki (2krs. katutaso) tai Teams 📌 Luethan ennen saapumistasi Kukkuu Kollektiivin arvot, jotka löytyvät kohokohdista. Tervetuloa mukaan Kukkuu Kollektiivin avoimiin tapaamisiin! 💚 📌 Lisätietoja tapaamisista, saapumisesta tai muusta mieltä askarruttavasta voit kysyä hankkeen työntekijöiltä: emilia@kokemusvaikuttaa.fi tai kaisa@kokemusvaikuttaa.fi
✨ Kokemusviestinnän opas on nyt julkaistu! ✨ ✨ Kokemusviestinnän opas on nyt julkaistu! ✨ Voit ladata oppaan itsellesi www.kokemusvaikuttaa.fi sivuilta tai @kukkuukollektiivi bion linkkipuusta. Kokemusviestinnän opas on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat toiminnassaan ja ulkoisessa viestinnässä lisätä kokemusäänen näkymistä ja kuulumista. Opasta voidaan hyödyntää ammattilaisten työvälineenä, mutta se toimii parhaiten, kun sisältö otetaan käyttöön yhdessä asiakkaiden, kävijöiden tai toimijoiden kanssa. Opas on tehty yhteistyössä Kokemus vaikuttaa -hankkeen ja Diakonia-ammattikorkeakoulun @diakamk sosionomiopiskelijoiden Heta Heikuran, Riikka Kokkoniemen sekä Veera Salmivaaran kanssa, ja se on osa heidän opinnäytetyötään Kokemusviestinnällä kokemukset kuuluviin: opas kokemusviestinnästä. 🎨 Oppaan on kuvittanut Amanda @grippysockgang #kokemusvaikuttaa #kokemusviestintä #kukkuukollektiivi #diakamk #diak #mtyetappiry
Julkaisu on osa mielelle joustavuutta-kampanjaa, j Julkaisu on osa mielelle joustavuutta-kampanjaa, joka on opinnäytetyö Diakonia ammattikorkeakoulusta. Sarjan viimeisessä julkaisussa käsitellään mitä tekemistä tietoisuustaidoilla ja resilienssillä on. Tietoisuustaitojen harjoittaminen kasvattaa resilienssiä, vaikka se ei olisi harjoittelun tavoitteena. Tietoisuustaidot vähentävät huolehtimista ja huonojen selviytymiskeinojen käyttämistä hankalissa tilanteissa, joka vahvistaa resilienssiä. "Kiitos kaikille, jotka olette seuranneet tätä julkaisusarjaa! Tämän tekeminen teille on ollut tosi hauskaa ja toivon, että tän kampanjan seuraaminen on ollut teille mieluisaa ja opettavaista. Tän julkaisun lähteinä ovat toimineet Maarit Lassanderin väitöskirja, Healthy learning mind – effectiveness of a school-based mindfulness program sekä Anu Raevuoren Mindfulnessin terveysvaikutukset – mitä lääkärin on hyvä tietää katsaus, sekä MIELI ry:n sivut!"
Kela on osa Mielelle Joustavuutta-kampanjaa, joka Kela on osa Mielelle Joustavuutta-kampanjaa, joka on opinnäytetyö Diakonia-ammattikorkeakoulusta. "Jos sua kiinnostaa etsiä itsellesi sopiva tapa tietoisuustaitojen harjoittamiseen mä suosittelen Ari-Pekka Skarprin kirjaa Mindfulness, mielenselkeys ja myötätunto. Tän julkaisun ja kampanjan tiedoista tosi iso osa on peräisin tästä kirjasta. Jos sun on helpompaa etsiä tietoa tietoisuustaitojen harjottelusta netistä, niin Mielenterveystalon tietoisen läsnäolon omahoito-ohjelma tarjoaa tosi laajasti erilaisia menetelmiä, MIELI ry:n sivuja unohtamatta."
Tämä julkaisu on osa Mielelle Joustavuutta-kampa Tämä julkaisu on osa Mielelle Joustavuutta-kampanjaa, joka on opinnäytetyö Diakonia Ammattikorkeakoulusta. Tän postauksen tarkoituksena on tarjota teille tietoa liittyen siihen mitä tietoisuustaidot ovat, miten niitä harjoitellaan ja mitä hyötyjä harjoittelusta on. Tietoisuustaidot, eli mindfulness, on taito, jota voi harjoitella. Se on tuomitsematonta läsnäoloa sekä keskittymistä ja havainnointia, joka tapahtuu nykyhetkessä. Sen takia, että mindfulenssin harjoittamisen piirteet on yllä mainittuja, voi niiden harjotteleminen tuntua hankalalta. Se ei ole aina helppoa pysähtyä pohtimaan asioita tavalla, joka vaan havainnoi eikä tähtää mihinkään ratkaisuun. Tietoisuustaitoja voi harjoitella erilaisilla menetelmillä, joita on verkko pullollaan. Harjoittelemisen ei tarvii aina tapahtua paikoillaan, tai keskittyä hengitykseen. Oleellisinta menetelmissä on se, että valitset niistä oikean sun harjoituksen tavoitteelle. Esimerkiksi palleahengitys on oiva tuki nukahtamiseen ja rentoutumiseen, mutta ei välttämättä niin vaikuttava silloin, kun tavoitteena on tukea kehon ja mielen välistä yhteyttä. Valitulla menetelmällä on todellakin merkitystä. On tärkeetä myös huomioida, että meditatiiviset harjoitukset eivät sovellu kaikille. Huonosti toteutettu meditatiivinen harjoite voi johtaa siihen, että unen laatu kärsii ja pahimmillaan dissasiaatioon. On tosi kannattavaa, että meditatiiviset harjoitukset aloittaa pienellä määrällä ja tarvittaessa hakeutuu hyvän ohjaajan suojiin niitä kokeilemaan. Tärkeintä tietoisuustaitojen harjoittelemisessa on se, että sä harjoittelet. Tietoisuustaitoja tulisi harjoittaa päivittäin kaheksan viikon ajan, edes viisi minuuttia, jolloin ne vaikuttavat kaikista parhaiten. Tietoisuustaidot lieventävät stressiä, ja auttaa hyväksyy tunteita ja ajatuksia. Mindfulness-menetelmät tarjoavat apua kanssa ahdistumisen lieventämiseen ja masennusoireisiin, mutta harjoitteet eivät korvaa keskusteluapua. Jos aiheeseen haluu perehtyy lisää, niin kommenteissa on julkaisun luomisessa käytetyt lähteet.
🌤️ Maaliskuun tapaamiset 🌤️ 📍 Ti 4 🌤️ Maaliskuun tapaamiset 🌤️ 📍 Ti 4.3. klo 17 - 19 Syvällistä keskustelua aiheesta: Rajat 📍 Ti 11.3. klo 17 - 19 Taidenäyttelyn suunnittelua 📍 Ti 18.3. klo 17 - 19 Podcastin suunnittelua 📍 Ti 25.3. klo 17 - 19 Avoin tapaaminen ja luovaa toimintaa ⭐️ Joka kuun viimeinen tapaaminen on avoin kaikille 18-35-vuotiaille Kukkuu Kollektiivin toiminnasta kiinnostuneille. Mukaan pääset saapumalla osoitteeseen Hämeentie 13 A Helsinki tai liittymällä mukaan biosta löytyvän Teams-linkin kautta. Tervetuloa mukaan! ❣️Jos et vielä ole Kukkuu Kollektiivin jäsen ja tapaamisiin sekä toimintaan osallistuminen jäsenenä kiinnostaa, löydät liittymislomakkeen bion linkkipuusta. 💚 Jatketaan yhdessä yhteisöllistä ja vaikuttavaa työtä mielenterveyden teemoihin liittyvien stigmojen purkamisen parissa! 🔥
Tämä julkaisu on osa Mielelle Joustavuutta-kampa Tämä julkaisu on osa Mielelle Joustavuutta-kampanjaa, joka on opinnäytetyön toteutusta DIAK Ammattikorkeakoulusta. Opinnäytetyön tekijä opiskelee sosionomiksi. "Resilienssi on olennainen osa mielenterveyttä. Se on kykyä selviytyä ja mielen joustavuutta. Resilienssi ei ole ainoastaan yksilöön liittyvä asia, vaan se koskettaa myös yhteiskuntaa sekä yhteisöjä. Resilientti ihminen tai yhteisö pärjää arjessa ja sen haasteissa, vaikka olis stressiä ja muutoksia ympärillä. Yhteiskunnan, perheiden ja yksilöiden kyky olla resilientti tulee ilmi sellasis elämäntapahtumissa, yhteiskunnan tilanteissa ja elämänvaiheissa, jotka aiheuttavat stressiä. Näihin vastoinkäymisiin lukeutuu esimerkiksi läheisen menettäminen, Ukrainan sota, sekä Petteri Orpon hallituksen leikkaukset. Resilienssissä on tärkeetä muistaa, että se ei ole yksin olemista ja hampaiden puremista yhteen haasteen tullessa vastaan. Resilienssiin liittyy myös kyky pyytää ja vastaanottaa apua, sekä usko siihen, että ympärillä on ihmisiä, joihin luottaa ja ihmisiä, jotka antavat tai tarjoavat apua, kun sitä tarvitsee. Resilienssi muodostuu vuorovaikutuksen tuloksena. Vuorovaikutusta voi olla läheisten ihmisten ja ympäristön kanssa, unohtamatta esimerkiksi yhteiskunnan palveluita tai koulutusjärjestelmää. Resilienssi ei kehity ainoastaan kriisitilanteissa, vaan se syntyy ja kehittyy sun kyvystä ja taidosta tunnistaa sulla olevia sisäisiä ja ulkoisia voimavaroja. Resilienssi kehittyy ihmisen koko elämän ajan siksi, että me ihmisinä ollaan vuorovaikutuksessa ympäristön ja muiden kanssa koko elinkaaren ajan. Tän takii on tärkeetä löytää keinoja purkaa ja ratkoo tilanteita, joissa tuntee omien ajatuksien olevan isossa ristiriidassa muun ympäristön kanssa." (jatkuu kommenteissa)
Mielelle Joustavuutta-kampanja alkaa tänään! Ka Mielelle Joustavuutta-kampanja alkaa tänään! Kampanjan toteuttaja on opiskelija Diakonia Ammattikorkeakoulusta, ja opiskelee sosionomiksi. Kampanja on opinnäytetyö, jonka suunnittelussa on pyritty huomioimaan Kukkuu Kollektiivin kokemusviestijöiden ideat. Kampanjan teemoina on resilienssi ja tietoisuustaidot. Kampanjan tavoitteena on jakaa teille tietoa liittyen resilienssiin sekä tietoisuustaitoihin ja tehdä tietoisuustaitojen harjoittelemisesta lähestyttävämpää. Kampanjassa esitetyt tiedot eivät ole opinnäytetyön tekijän luomia. Jokaisen julkaisun yhteydessä on ilmoitus, mistä tieto on peräisin. "Ensimmäisen päivän teemana on pohtia, mitä resilienssi vois tarkottaa ja miten puolestaan tietoisuustaidot näyttäytyvät sun elämässä. Voit jakaa kommentteihin, mitä ajattelet resilienssin olevan ja millanen suhde sulle on tietoisuustaitoihin, jos haluut! Huomenna palaillaan resilienssin määritelmään." -Siina
Osa 2: Mielenterveyskuntoutujan saama apu Psykot Osa 2: Mielenterveyskuntoutujan saama apu Psykoterapia. Sitä on nyt takana 1,5 vuotta. Sitä ennen olen ollut avun piirissä noin 10 vuotta. Valitsin psykoterapian suuntautumisen avun tarpeen mukaan: traumapsykoterapia. Muuta apua tänä aikana en olekaan saanut, vaikka sitä olen yrittänyt pyytää mm. terveyskeskuksesta. Ensimmäisen vuoden aikana puhuin todella avoimesti traumaan liittyvistä kokemuksistani. Koska traumani on kompleksinen, siitä paraneminen ei ole ollut nopeaa. Voin jälkeenpäin todeta, että asioiden käsittelytahti oli alussa liian nopea - sen lisäksi yhdessä tehtävä vireystilan säätely ja vakauttaminen vaikeita asioita käsitellessä jäi kokonaan pois. Terapeutti sanoi ensimmäisillä käynneillä, että ennen kuin aloitetaan trauman käsittely, on hyvä aloittaa tasaisesta tilanteesta - eli käytetään terapiaa alussa siihen, että muu elämä on ns. kunnossa. Hyvä idea, mutta en koe että näin olisi tapahtunut. Vointini on tällä hetkellä niin huono, että olen psykoterapian aikana lamaantunut työkyvyttömäksi. Eniten minua on tässä terapiassa ihmetyttänyt se, että vaikka olen kertonut ne asiat, jotka minua auttaisivat terapiassa, ne asiat on jotenkin… sivuutettu. Jätetty huomioimatta? Olen kertonut, että keholliset keinot auttavat minua, koska tarvitsen vakauttamista. Minulle tarjottiin yksi hengitysharjoitus. Minulle tuputettiin akupunktiohoitoa usein vaikka sanoin, että en halua enää yhtään enempää neulaa/viiltoa/reikää ihooni, koska se muistuttaa itsetuhoisuudesta. Ei kuunneltu - akupunktioneulat pistetiin ja vielä useasti, ja ei:n sanominen tuntui kerta toisensa jälkeen vaikeammalta (ylikiltteys, miellyttäminen). Neuloista ei ollut mitään hyötyä, päinvastoin päänsärkyä. Vireystilasta on koko aikana ollut puhetta ehkä 2 kertaa. 2 kertaa sain myös olkapäille painelua, mutta se oli ensimmäisiä kertoja eikä kosketus sillä hetkellä tuntunut ok:lta. Siinä se - muuta kehollista vakauttamiskeinoa ei olla tarjottu eikä olla mietitty niitä, mitkä ovat minulle ennestään tuttuja. En tiedä. On kummallista että trauman hoidon perusasiat on jätetty pois tällä tavalla.

 (Jatkuu kommenteissa)
Osa 1: Mielenterveyskuntoutujan saama apu Kiitos Osa 1: Mielenterveyskuntoutujan saama apu Kiitos tästä. Opintoni keskeytyivät muutama kuukausi sitten sairauden takia. En ole pystynyt opiskelemaan yhtään. Kahden kuukauden sisällä olen tehnyt “tavallista työtäni” (keikkatyötä opintojen ohella) noin 20 tuntia. Nyt puhutaan kuukausista. Tämä kahden kuukauden aikana tekemäni työni on noin puolet siitä, mitä normaali kokoaikainen työviikko olisi. Mitä helvettiä? Olen kuntoutuspsykoterapiassa. Olen kuntoutumassa yli 10 vuoden kestävistä mielenterveysongelmista. Olen kuntoutuja. Perustelin, että merkitystä antava pienituntinen työ pitää minut kiinni elämässä ja tukee kuntoutumista, yritän jatkaa elämistä. Enempää työtä en pysty tekemään. No, ei sitten - rankaiskaa siitä, että yritän. “Sinulla ei ole todettu sairauden aiheuttamaa työkyvyn alenemista opiskeluun.” No miten sitten en ole pystynyt opiskelemaan yhtään? Mitä? Kun avasin tämän päätöksen, sain paniikkikohtauksen. Rikoin ranteeni koska hakkasin lattiaa ja jalkojani. Huusin. Tärisin kokonaisen päivän ja meinasin jatkuvasti oksentaa. Menetin yöunet. Tuntuu, etten ansaitse lepoa tai apua. En kai ansaitse mitään. Itsemurha on pyörinyt mielessä lähes päivittäin viimeiset kolme kuukautta muista oireista puhumattakaan - niitä on paljon. Mutta pitäisikö niitä sitten olla enemmän, jotta saisin apua? Mielenterveyden sairauksiin suhtautuminen on yhteiskunnassa juuri tätä luokkaa. Viime viikot olen tässä vain miettinyt, että mitä helvettiä oikein teen väärin, olenko täysi idiootti, mitä en ole tajunnut siitäkään huolimatta että kysyn jatkuvasti apua ja yritän ymmärtää ja silti kukaan ei vastaa tai selitä, mitä mitä mitä… Jatkoa luvassa.
Lataa lisää Seuraa